Sivu 1 | sivu 2

LASIN HISTORIAA

Lasi määritellään kemiassa epäorgaaniseksi sulatustuotteeksi, joka jäähdytettäessä kiinteään tilaan ei kiteydy. Tärkein lasinraaka-aine, lasinmuodostaja, on kvartsihiekka eli piidioksidi (SiO2). Puhdasta

 
 

kvartsihiekkaa sulattamalla saadaan ominaisuuksiltaan erittäin hyvin lämpöshokkeja kestävää lasia. Esimerkiksi kemianteollisuuden putkistot ja laboratoriolasi ovat 100%:sta kvartsilasia. Sen sulamispiste on korkea, yli 1724°C. Puhtainta kvartsihiekkaa saadaan merenpohjasta ja se puhdistetaan edelleen lasiteollisuuden käyttöön.



Jotta lasin sulatus- ja työstölämpötiloja saadaan laskettua, lisätään kvartsihiekkaan soodaa eli natriumkarbonaattia (Na2CO3). Kvartsihiekka ja sooda muodostavat yhdessä lasia, jonka kemiallinen kestävyys on niin huono, että se liukenee valettaessa kuumaan veteen. Vesilasia (natriumsilikaatti) käytetään esimerkiksi liimoissa, puhdistusaineissa, kosmetiikassa ja tulenkestävissä maaleissa. Entisaikaan soodan lähteenä käytettiin tiettyjen kasvien tuhkaa. Nykyisin lasin valmistuksessa käytettävä sooda on synteettisesti valmistettu tuote.

Kalkki eli kalsiumkarbonaatti (CaCO3) antaa lasimassalle kovuuden. Kalkkia saadaan tavallisimmin kalkkikivestä mutta myös esimerkiksi marmoria käytetään. Valmista lasin raaka-aine seosta kutsutaan mängiksi. Soodakalkkilasia sulatettaessa nämä kolme pääraaka-ainetta sekoitetaan seuraavassa suhteessa

SiO 74 % (kvartsihiekka)
Na2CO3 16 % (sooda)
CaCO3 10 % (kalkki)

Soodakalkkilasia käytetään niin talous-, pakkaus- kuin taidelasinkin valmistuksessa. Lasimassaan lisätään näiden kolmen pääraaka-aineen lisäksi useita muita mm. väriin ja kirkkauteen vaikuttavia aineita. Eri lasitehtailla on omat salaiset reseptinsä, joiden mukaan lasimassa valmistetaan.

Lyijykristalli on lasia, jolla on suuri valon taitekerroin (vähintään 1,545). Sillä on myös suuri disperssio eli valon eri aallonpituudet hajoavat spektriin niiden osuessa hiottuun lyijykristallilasiin. Lyijykristallin koostumus on esimerkiksi seuraava:

SiO2

54 %

(kvartsihiekka)

K2CO3

16 %

(potaska)

PbO

30 %

(lyijymönjä)



Lyijykristallia käytetään perinteisesti sekä käyttö- että taidelasin valmistuksessa. Nykyaikana tosin myös lyijyttömät lasimassat ovat laadultaan erittäin kirkkaita ja länsimaisessa lasiteollisuudessa on pyritty lyijyn käytön minimoimiseen. Lasin väriaineet saadaan yleisimmin eri

metallioksideista. Esimerkiksi kobolttioksidia CoO käytetään sinisen eri sävyjen sulatuksessa.

» Sivu 2 | » Alkuun

 




» studiolasi lyhyesti

» studiolasilinkkejä

» lasin historiaa